Ensimmäisen viikon tapahtumat
Toisen viikon tapahtumat
Kolmannen viikon tapahtumat
Neljännen viikon tapahtumat
Viidennen viikon tapahtumat
Kuudennen viikon tapahtumat
Seitsemännen viikon tapahtumat
Kahdeksannen viikon tapahtumat
Reaktorien tilanne yhteenvetona
Päivitetty 10.4.
Fukushima Daiichi (Fukushima I):
| Kiehutusvesireaktoreita (BWR); 1: 460MW, 2-5: 784MW, 6: 1,1GW. Käynnistetty 1970. Ulkoinen sähkö vedetty, mutta oheislaitteet ovat silti hajalla reaktoreissa 1-4.
| |
* Reaktori #1: | Ydin sulanut reaktoriastian läpi. Suojarakennus räjähti 12.3. Typpikaasua syötetään, makeaa vettä pumpataan.
|
* Reaktori #2: | Ydin sulanut reaktoriastian läpi ja oletettavasti myös drywellin (kuivakaivo). Radioaktiiviset jäähdytysvedet aiheuttavat ongelmia. Räjähtänyt 15.3.
|
* Reaktori #3: | Ydin sulanut voimalan läpi maahan asti. Reaktorin kansi irtosi (ja taisi tippua turbiinihallin katon läpi) räjähdyksessä 14.3., jossa myös käytetyn polttoaineen allas tuhoutui täysin (polttoainesauvoja lensi puolen kilometrin päähän). 5% polttoaineesta vaarallisempaa plutonium- eli MOX-polttoainetta.
|
* Reaktori #4: | Käytetty ydinpolttoaine sulanut varastoaltaassa, joka ei pidä vettä (yksi seinä puuttuu haljennut). Ketjureaktio on käynnistynyt uudelleen ainakin ajoittain. Huoltokatkoksella ennen maanjäristystä. Räjähdys 15.3.
|
* Reaktori #5: | Huoltokatkoksella jo ennen maanjäristystä, mutta polttoaineallas vaatii silti jäähdytystä - kiertovesipumppu petti ja vaihdettiin - lämpötila vakaa.
|
* Reaktori #6: | Huoltokatkoksella jo ennen maanjäristystä, mutta polttoaineallas vaatii silti jäähdytystä - ongelmia jäähdytyksessä ja lämpötila nousee. Kellariin tulviva vesi uhkaa oikosulkea sähköjärjestelmät.
Käytetyn polttoaineen allas sijaitsee yläkerroksessa (merkitty SF).
Reaktoreissa 4, 5 ja 6 polttoaineet oli seisokissa nostettu altaaseen, jotka siis kuumenevat nopeammin kuin altaat yksiköissä 1, 2 ja 3 (mutta niissä ytimen sulaminen onkin oma lukunsa).
Kuva Wikipedia-artikkelista (hyvä).
|
Fukushima Daini (Fukushima II):
|
Kiehutusvesireaktoreita, jokaisen teho peräti 1,1 GW. Käynnistysvuosi 1982.
| |
* Reaktori #1: | Onnistuttu ajamaan alas. Radioaktiivisia höyryjä päästetty reaktorin paineen vähentämiseksi. Jäähdytyksessä ongelmia, mutta missä näistä yksiköistä, ei ole tietoa.
|
* Reaktori #2: | Onnistuttu ajamaan alas. Radioaktiivisia höyryjä päästetty reaktorin paineen vähentämiseksi.
|
* Reaktori #3: | Onnistuttu ajamaan alas. Ei ongelmia raportoitu.
|
* Reaktori #4: | Onnistuttu ajamaan alas. Radioaktiivisia höyryjä päästetty reaktorin paineen vähentämiseksi.
Onagawa
| Kiehutusvesireaktoreita; 1: 524MW, 2,3: 825MW. Käynnistysvuosi 1984. Yhden sähkölinjan varassa - kaksi muuta sortui jälkijäristyksessä 8.4.
| |
* Reaktori #1: | Radioaktiivisia höyryjä päästetty reaktorin paineen vähentämiseksi. Vesivuoto käytetyn polttoaineen altaassa ja jossain muuallakin.
|
* Reaktori #2: | Vesivuoto käytetyn polttoaineen altaassa. Kaikissa laitoksissa yhteensä viisi vuotoa.
|
* Reaktori #3: | Ajettiin alas maanjäristyksessä. Jossain näistä yksiköistä paineesta irti lentävät seinäpaneelit vahingoittuneet, jotain on täytynyt räjähtää...
Tokai
| Kiehutusvesireaktori, 1,1GW. Käynnistysvuosi 1973. Sijaitsee 120km päässä Tokiosta.
|
* Reaktori #1: | Magnox 166MW, Japanin eka reaktori, toimi 1966-1998.
|
* Reaktori #2: | Kaksi kolmesta dieselvarageneraattorista pettänyt, jäähdytys toimii yhden sellaisen, sekä varapumpun varassa (pääkiertovesipumppu hajonnut myös).
Shika (Ishikawa)
| Jommastakummasta yksiköstä tuuletettiin ulos radioaktiivisia päästöjä. Luultavasti ylikuumennen reaktorin paineen tasaamiseksi, jos säätösauvat ovat jumittuneet maanjäristyksessä. Käynnistetty 1993, kakkosyksikkö 2006.
|
* Reaktori #1:
(BWR, 540MW) | Kolme säätösauvaa vetäistiin vahingossa pois reaktorista 1999 ja tämä läheltä piti -tilanne salattiin raportteja vääristelemällä. Paljastui vuonna 2007.
* Reaktori #2:
(ABWR, 1358MW) | Uutta mallia oleva kiehutusvesireaktori.
Higashidori
| Käynnistysvuosi 2005, lisää reaktoreita suunnitteilla tai rakennusvaiheessa.
|
* Reaktori #1:
(BWR, 1,1GW) | Hätäjäähdytyksellä, sitten 9.4. ainoaan toimivaan dieselgeneraattoriin tuli vikaa ja nyt on epäselvää, millä sitä jäähdytellään. Varmaan ulkopuolinen sähkö toimii taas, mutta varajärjestelmiä ei ole!
Rokkasho
| Jälleenkäsittelylaitos. Japanin suurin ydinjätteen varastointipaikka. Menetti ulkoisen virran ja on hätäjäähdytyksen varassa tämäkin -> sähkö varmaan palannut jo.
|
Kashiwazaki
-Kariwa
| Maailman suurin ydinvoimala. Käynnistysvuosi 1985. Suljettiin hetkeksi 2002 raporttiväärennösskandaalin takia. Vaurioitui maanjäristyksessä 2007 (säteilypäästöjä). Nyt mustaa savua havaittiin jostain yksiköstä.
|
* Reaktori #1:
(BWR, 1,1GW)
| Uudelleenkäynnistys 2010
* Reaktori #2:
(BWR, 1,1GW)
| Edelleen huollossa (reaktoreihin on tehty lisävahvistuksia maanjäristysten varalle)
* Reaktori #3:
(BWR, 1,1GW)
| TEPCO anoo lupaa aikaistettuun uudelleenkäynnistämiseen
* Reaktori #4:
(BWR, 1,1GW)
| Edelleen huollossa
* Reaktori #5:
(BWR, 1,1GW)
| Uudelleenkäynnistys 2010
* Reaktori #6:
(ABWR, 1,3GW)
| Uudelleenkäynnistys 2009
* Reaktori #7:
(ABWR, 1,3GW)
| Uudelleenkäynnistys 2009
| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Japanissa on yhteensä 55 reaktoria, joista 27 pysähdyksissä. 9 richterin maanjäristys vahingoitti polttoainesauvoja ja erittäin tarkalla sovituksella liikkuvia säätösauvoja monessa yksikössä, eikä laitoksia voi muutenkaan käynnistää ilman tarkistuksia. Yhteensä pysäytettyjen reaktorien jäähdytykseen tarvittava energia vastaa pienen ydinvoimalan tuottoa.
Ytimen sulamisesta
Täytyy selvittää reaktorisydämen sulamista hiukan kun eri tahot tarkoittavat sillä vähän eri asioita. Itse määrittelen ytimen sulaneeksi, vaikka kaikki siitä ei nestemäiseksi (laavamaiseksi) muuttuisikaan, ja osittain sulaneeksi, vaikka vain vähän sulaa, esim. pelkkä polttoainesauvojen metallinen kuori. (Metallikuoren sulamispiste on alhaisempi kuin keraamisten uraaninappien.)
Atomialan pr-miesten mielestä ydin on sulanut vasta kun se tulee reaktoriastiasta läpi ja vähempi osittaista sulamista. Jos vaikka vain metrin matka vedenpinnan yläpuolelta sulaa, se on vasta "polttoainesauvojen vahingoittuminen". Tämä on kuitenkin vähättelevä termi. Varsinkin kun polttoainesauvat vahingoittuvat silloin tällöin normaalikäytössäkin ja sulavat minuuteissa ilman jäähdytystä.
Tarvitaan kuitenkin oma nimitys tilanteelle, jossa ydinpolttoaine on yhtenä klönttinä, sen ketjureaktio kiihtyy (ei välttämättä kriittiseksi asti), ja se sulattaa tieltään kaiken. Tämä on kiinailmiö. (Tosin Kiina on samalla pallonpuoliskolla kuin Suomikin, että sikäli harhaanjohtava nimitys...)
Todennäköisesti Japanissa ollaan jo näin pitkällä. Mutta miksei reaktorien vain anneta upota? Maapallon keskustahan kuulostaa hyvältä loppusijoituspaikalta! On olemassa höyryräjähdyksen vaara kun sydänsula osuu pohjaveteen, mutta sekin kuulostaa ottamisen arvoiselta riskiltä, kun jäähdytysvesikään ei ole aiheuttanut kuin pihinää.
Pommi
On olemassa vaara, että olosuhteet maan sisässä kiihdyttävätkin ketjureaktiota entisestään. Atomiräjähdyksen mahdollisuus ei ole poissuljettu. Esim. jos kaksi ydintä kohtaa toisensa kiinanmatkallaan, ydinpommi on valmis.
MOX-polttoaine on tässä suhteessa erityisen paha. (Uraania tarvitaan pommiin 55km, plutoniumia vain 5kg, jopa alle.) Uudet kolmannen sukupolven ydinvoimalat (ensimmäisenä OL-3), jotka on suunniteltu 5,5% plutoniumpoltolle, ovat onnettomuustilanteessa suuressa vaarassa räjähtää pahimmalla mahdollisella tavalla. Niistä on puristettu lisätehoja lähestymällä "pommirajaa".
MOX
MOX:issa on siis plutoniumia seassa yleensä viitisen prosenttia. Se on kaameaa myrkkyä säteilyn puolesta: miljoona kertaa vaarallisempaa kuin pelkkä uraanipolttoaine uutena (lähde Katso kohta: 6.2.4 Accidents at MOX fabrication)! Käytettyyn uraanipolttoaineeseen syntyy myös plutoniumia, joten siihen verrattuna ero on "vain" tuhatkertainen. Joka tapauksessa tätä tavaraa on Fukushima 3:sen vuotavassa reaktorissa.
|
|
